26.1.16

Kuka hän on?

Kuka hän on ?



Hän on Muhku. ♥ Muhku (oikealta nimeltään Armani IV) on ystäväni Mervin 11-vuotiaaksikääntyvä (synt. 5.2.2005) eestinhevosruuna, joka on 147cm korkea monitoimiponi. Muhku on tasoltaan He:B ja Re: 90cm ja omistajansa mukaan luonteeltaan ponimainen ja fiksu, joka tietää aina minkä tasoinen ratsastaja selässä on. Muhku on myös kiltti, ei pure eikä potki, mutta herkkuja etsiessä saattaa näykkiä.


Miten tutustuin Muhkuun?

Tapasin Muhkun ekaa kertaa 26.01.2013, kun käytiin porukalla (mie, Mervi ja Nea) ratsastamassa aluksi Nean ratsut, jonka jälkeen Mervin ratsut. Tällöin pääsin myös ratsastamaan ensimmäistä kertaa Muhkulla (postaukseen ensimmäisestä ratsastuskerrastani Muhkulla pääset  >tästä< ). Suunniteltiin että pitäisi tulla ratsastamaan joskus uudestaan, mutta jotenkin se vain jäi :D

Ensimmäinen ratsastuskerta Muhkulla 26.01.2013 © Mervi

Seuraavina vuosina kuvailin Merviä ja Muhkua (melkein) aina, kun he olivat Vipeleessä - tai muualla missä oli Vipeleläisiä - kisoissa tai valmennuksissa.

Kesä 2014 Vipskun estekilpailuista © Katariina N

Miten Muhku liittyy minun elämääni?



Joulukuussa 2015 Mervi kehotti minua tulemaan ratsastamaan Muhkulla, kunhan saan käteni kuntoon. Maanantaina 11.1.2016 sain tietää että Muhku muuttaa Vipeleelle (treenaamaan maneesin hyvällä pohjalla kunnes pystyy taas ulkona kunnolla treenaamaan), jonka jälkeen Mervi kysyi olisiko miulla kiinnostusta alkaa vuokrata Muhkua (olin kuulemma tullut hänelle ekana mieleen, kun olen poniratsastaja Vipskussa ilman ponia ☺) . Vastasin myöntävästi ja nyt kaiken varmistuttua Muhku tuli Vipskuun 26.01.2016 (hieman aikaisemmin kuin alunperin suunniteltiin), ja aloitan vuokraamaan Muhkua kaksi kertaa viikossa! Jee!☺ Eli Muhkun vuokraus alkaa (/ päivä jolloin Muhku muutti Vipeleelle)  on sama päivä - kolme vuotta myöhemmin - kuin tapasin Muhkun ekan kerran! Sattumaako vai kohtalo? :D

Sunnuntaina on ensimmäinen vuokrapäiväni, jolloin Mervi näyttää kaiken - mitä ei kerennyt vielä tänään näyttää - ja opastaa minua Muhkun ratsastuksessa.  Jee! En malta odottaa että pääsen ratsastamaan Muhkulla! 8') Toivottavasti käsi ei kipeydy ja ylipäätään toivottavasti osaan näin pitkän ratsastamattomuuden jälkeen vielä ratsastaa! :D

Mites onkos teille käynyt samantapaisesti, että alatte vuokraamaan tmv teille jo jollain tavalla ennestään tuttua ratsua? Tai ylipäätään onko teille tullut uusia hevostuttavuuksia?

Heippa!




25.1.16

Huomenna ☺

Hei!
Huomenna on se päivä. Se päivä jonka piti tulla vasta helmikuun puolella, mutta tuleekin jo huomenna. Huomenna tapahtuu jotain kivaa... jotain positiivista... jotain joka muuttaa hevosharrastustani parempaan suuntaan! Huomisesta lähtien olen taas hieman iloisempi ja pitkästä aikaa oikeasti onnellinen - enemmän oma itseni. Huomenna tutusta tulee vielä tutumpi ja pääsen kunnolla takaisin hevosteluun - lähemmäs sitä mitä minulla oli. Huomenna laitetaan piste ratsastamattomuudelle ja vaihtuville hevosille! Huomenna... niin mitä huomenna tapahtuu?


Kuka hän on?
Luen mielelläni teidän arvailujanne siitä mitä huomenna tapahtuu / siitä kuka kuvan sumea otus on, joten kirjottakaa omat arvailunne kommenttiboksiin! Kiitos ♥ (P.S. Lähimmäksi arvannut saa jotain kivaa ☺).

 HUOMISEEN!

22.1.16

Innostus ulkoasujen tekoon!

Hei!
Miulla ei oo mitään uutta kerrottavaa hevosrintamalla paitsi se, että helmikuun suunnitelma on nyt varmistunut! :3 Jee, en malta odottaa!☺ Helmikuun suunnitelmasta lisää helmikuussa, koska nyt mutta miulla on ihan muuta asiaa!

Innostuin pari päivää sitten pitkästä aikaa ulkoasujen muokkaamisesta! Aluksi muokkasin hieman omaa ulkoasuani - laitoin uuden taustan, päivitin miun ja Saaran sivut, ja muokkasin värimaailmaa. Kertokaa toki mielipidettä mitä tykkäätte miun uudistetusta ulkoasusta! :)




 Muokkailtuani oman ulkoasuni innostuin vain lisää ja  muokkasinkin lähipäivinä kaksi muutakin ulkoasua! Muokkasin ystävilleni Peepalle ja Miilalle uudet ulkoasut. Jos haluat katsoa ulkoasuja - tai itse blogeja - tarkemmin niin Peepan blogiin pääset painamalla >tästä< ja Miilan blogiin pääsette painamalla >tästä< !

  http://mydressagedreams.fi Peepan ulkoasu © Katariina /  Little Dreamer

Peepalle tein uuden bannerin, vaihdoin taustan ja muokkasin värimaailmaa. Tästä bannerista tuli omasta mielestäni todella kiva - varmaan hienoin minkä oon koskaan tehnyt! :)  Kaikista tärkeintä kuitenkin että Peepa itse tykkää! ;) Kuitenkin kuulisin ihan mielelläni teidänkin mielipidettä Peepan uudesta ulkoasusta, joten kertokaahan mielipiteenne kommenttiboksiin! Kiitos ♥

http:/miilajamimo.blogspot.fi/ Miilan ulkoasu © Katariina /  Little Dreamer


Muokattuani Peepan ulkoasun aloitin muokkaamaan Miilan ulkoasua. Tein Miilalle uuden bannerin, vaihdoin tänään ottamani kuvan taustaksi, muokkasin värimaailmaa ja lisäilin erilaisia gadgetteja ja esittelykuvat. Mielestäni tämä ulkoasu on oikein kivan talvinen ja muutenkin aika onnistunut! :) Miilakin vaikutti oikein tyytyväiseltä uuteen ulkoasuunsa - mikä onkin tärkeintä!  Entäs mitäs työ tykkäätte tästä ulkoasusta?

Olen oikeesti positiivisesti yllättynyt siitä kuinka kivoja ulkoasuja sain aikaiseksi! Onkos muille tullut lähiaikoina inspiraatiopuuskia ulkoasujen tekoon? Tai mahdollisesti päinvastoin - ei motivaatiota ollenkaan? Kertokaa ihmeessä - kommenttiboksiin - jos teille on tullut samanlaisia inspiraatiopuuskia ( + linkatkaa tuloksenne) tai jos teillä ei ole inspiraatiota ollenkaan (saattaisin jopa innostua väsäämään lisää ulkoasuja/bannereita) ! Kertokaa toki myös oma lempparinne tämän postauksen bannereista! Kiitos ja ...

...Heippa!

17.1.16

Fiiliksiä vuoden 2015 lopuilta

Tyttö istuu huoneessaan

Tyttö istuu huoneessaan
Mitä tyttö koittaa?
Tyttö kirjoittaa kirjoituspöydällään 
Mitä tyttö kirjoittaa? 

Jotain mikä muuttaa asioita?
Jotain mitä mieleen tulee?
Jotain ihan merkityksettömiä asioita?
Jotain mikä päätöksiään tukee?

Tyttö kirjoittaa
mitä haluaisi
muttei voi saavuttaa
mitä ei haluaisi
muttei voi muuttaa

Tyttö istuu huoneessaan
Mitä tyttö koittaa?
Tyttö koittaa sängyssään
omaa itkuaan voittaa

-Katariina 17.01.2015

Vuoden 2015 lopulla olin hereillä vielä aamuyöllä, joten otin kynän & paperia, ja rupesin vain kirjoittamaan. Kuvan alla on vielä koneellekirjoitettu versio tekstistä, koska käsialani on niin epäselvää ettei siitä kukaan kuitenkaan selvää saa :D .




"Haluaisin että ratsastamisella olisi joku merkitys.
Haluaisin kehittyä ratsastajana ja pystyä näkemään kehityksen.
Haluaisin tavoitteita joita kohti treenata ja motivoitua jatkamaan.
Haluaisin päästä menemään mahdollisimman paljon samalla ratsulla, jotta oppisin miten juuri tämä tietty yksilö toimii ja pystyisin luottamaan, jolloin yhteistyö parantuisi ja voitaisiin kehittyä.
Haluaisin pitää tallillaolon mahdollisimman stressittömänä.

koulukisatreenit kesällä 2015 ♥


En siis halua tietää ratsuani vasta hetki ennen tuntia ja laittaa tätä kiireessä kuntoon - varsinkaan jos en tunne kyseistä hevosta.
En myöskään haluaisi, että ratsuni vaihtuu joka kerta, jolloin suurin osa tunnista menee siihen, että opettelen miten juuri tämä yksilö toimiikaan - tunteeseen että olen ekaa kertaa hevosen selässä.
En haluaisi ratsastaa ilman päämäärää, vaihtuvila hevosilla - joista kenenkään selkään en tunne kuuluvani, joihin en pysty luottamaan.

En halua...                                              







                                                               ...tätä...






Haluaisin palata takaisin niihin aikoihin kun kaikki oli hyvin...
niihin aikoihin kun Saara oli vielä luonani...
Valitettavasti en voi - tiedän sen.

Kuitenkin nyt kun käsi on rikki - mitä tämä kirjoittaminen ei ainakaan paranna - niin tulee pakostikin taukoa ratsastamisesta/treenaamisesta, jolloin ei tarvitse miettiä sen enempää vielä - ehkä ensivuonna sitten...

...Ehkä näin on hyvä...

-Katariina 28.12.2015"


Onkos muilla tullut joskus tälläisiä fiiliksiä? (Linkatkaa toki jos teillä on postauksia samasta aiheesta) Vaikka kaikki on periaatteessa todella hyvin (minulla on mahdollisuus ratsastaa hienoilla hevosilla koulua, esteitä tai vaikka maastossa, hyvässä opetuksessa maneesitallilla), mutten tunne olevani onnellinen - vaikka todellakin pitäisi. Muutos entisestä on niin suuri (totuin treenaamaan ja kisaamaan tietyllä ponilla, ei tarvinnut odottaa tuntilistoja, kun nimeni oli aina automaattisesti Saaran kohdalla ja niin edelleen...), että kaikki energia menee muutokseen tottumiseen...


Kuitenkin nyt omat fiilikset ovat jo paremmat ja tulevaisuus näyttää ihan valoisammalta - vaikken ole vielä tänä vuonna ratsastanutkaan. Ratsastamattomuuteen ja heppojen vaihtutuvuuteen pitäisi tulla ensi kuussa muutos! Muutoksesta myöhemmin vielä uudestaan, kunhan kaikki varmistuu!

Talvi 2013 © Nea

HEIPPA!

11.1.16

Muut hevoset joilla ratsastin vuonna 2015

Nyt kun on kulunut tasan kuukausi viime kerrasta, kun ratsastin kunnolla (ratsasustunnilla) niin on hyvä aika kirjoittaa tänne viime vuoden ratsasteluista muilla kuin Saaralla.

Saaran alettua ontumaan jatkoin siis tunneilla käymistä muilla hevosilla.

Kesällä - vielä kun Saara oli terve - ratsastin kerran Garalla. Gara ei ollut yhtään minun tyyppinen hevonen, mutta ratsastuksetsa jäi kuitenkin ihan hyvä fiilis. Tein paljon taivutteluita, ympyröitä ja kahdeksikkoja törppöjen ja tuolien ympärille yms.

Kuva parin vuoden takaa loppukäynneistä / ekaa kertaa Garan selässä :D


Saaran ontumisen alettua ratsastin Mossella. Tämä taisi olla viimeinen ratsastuskertani kentällä vuonna 2015. Tunti oli oikein kiva ja sisälsi järkeviä tehtäviä, mutten osannut ollenkaan ratsastaa Mossella. Ravi tuntui todella pompottavalta, mutta laukka taas tosi kivalta. Jossain vaiheessa tuntia oikea jalkani sekä vasen käteni puutuivat,  joten otin jalustimet pois ja venyttely kunnes helpotti ja pystyin jatkamaan. (Olin siis aiemmin päivällä kaatunut alamäessä, jolloin kyynerpää sai osumaa.) Tunnista jäi ihan ok fiilis.

joku tosi vanha kuva miusta ja mossesta Miilan estetunnilta :D Vuosi ehkä maksimissaan 2012! © Tara


Maneesissa menin syksyn ensimmäisen tunnin Romeolla. Tai no Miilan kouluvalmennuksen. Ensin jätkytyin lukiessani nimeni Romeon kohdalla, koska Romeo on iiiiso hevonen (tai no pienempi kuin esimerkiksi Joonas, mutta iso kuitenki). Romeo oli kuitenkin AIVAN IHANA! <3 Romppu toimi hyvin istunnalla ja teki niinkuin halusinkin! Pystyin -omaksi ja valmentajan hämmäatykseksi - jopa istumaan Rompun ravissakin! En ole koskaan istunut noin ihanassa ravissa - paitsi ehkä Dimondin (R.I.P.) ravissa! Laukka oli tosi suurta, mutta pääty-ympyrällä oli jo helpompi yrittää istua. Tästä kouluvalmennuksesta jäi tosi hyvä fiilis ja halu päästä ratsastamaan Rompulla uudestaan! - mitä en valitettavasti ole päässyt vieläkään tekemään...

© Riina M


Seuraavaksi taisin mennä Garalla. Gara oli muuten ihan mukava, mutta laukka oli liian vauhdikasta & tuntui etten saanut kunnolla istuttua satulaan (osittain varmaan koska minulla oli vieläkin polvipaikkaiset housut jalassa). Tehtiin mm. Vastalaukka harjoituksia pääty-ympyrällä. Garalla miulle tuli pitkästä aikaa "huippauskohtaus" eli silmät rupesivat heittämään ja siirryin keskelle hetkeksi odottamaan, että maailma lopettaa pyörimisensä, jonka jälkeen palasin takaisin tehtävän pariin. Garasta jäi myös ihan hyvä fiilis, mutta samalla semmonen "ääh ei taas näitä huippauksia"- fiilis :D

Perjantaina 26.10.2015 menin ekaa kertaa elämässäni Valssilla. Valssi oli ihan kiva, mutta ravissa ja laukassa istuminen ei oikein sujunut. Aluksi en meinannut edes saada nostettua laukkaa ja kun sain niin laukka oli hyvin epämiellyttävää. Syy tähän oli - ainakin osittain - se, että miulla oli paikattomat housut, jolloin ei ollut pitoa melkein ollenkaan. Tiedän tämän siitä, koska seuraavalla kerralla kun menin Valssilla istuminen oli jo paljon helpompaa. Kuitenkin Valssista jäi ihan ok fiilis.



Seuraavaksi eli perjantaina 30.10.2015 taisin mennä Centillä. Centti oli oikein kiva - vihdoinkin hevonen jolla on pieni ja mukava laukka! Tehtiin erilaisia tehtäviä, joista päälimmäiseksi on jäänyt mieleen laukanvaihdot kaarevalla uralla (vas. Laukka - käynti - oik. laukka & toisinperin). Yllätyin kun oikea laukka oli vaikampi, kun yleensä vasen on vaikeampi. Tehtiin myös mm. Radanpoikkileikkaalla ravi - pysähdys- ravi ja laukka - pysähdys - laukka - siirtymiä. Näissä C hieman kuumui. Loppuraveissa ope kehui kun C pyöristyi kaulastaan. Centistä jäi hyvä fiilis.




Talvella uskallauduin pitkästä aikaa estevalmennukseen. Estevalmennuksen menin tallin uudella hepalla Santulla. No tuota... Alkuverryttelyssä kun aioin nostaa laukaa (pariinkin kertaan) niin Santtu vain kiihdytti ravia, jolloin silmät eivät meinanneet enää pysyä perässä ja rupesi huippaamaan. Menin hetkeksi keskelle maneesia seisomaan ja tasaamaan silmiä, kunnes taas näin normaalisti. Päädyttiin siihen etten edes yritä enää nostaa laukkaa, ettei huimaus palaa (vaikka onnistusinkin laukannostossa niin S:llä on hyvin reipas laukka, jolloin voisi ruveta uudelleen huimaamaan).
 Tultiin Santun kanssa kaikki valkan tehtävät ravissa - ajoittain kolistellen ja ajoittain puhtaasti. Santtu on herkähkö pohkeelle, eikä saisi vetää suusta, koska vetää vaan takaisin. Esteet - jos niitä voi edes esteiksi kutsua - meni hyvin eikä kertaakaan menty huti vaikka ohjaamisessa olikin ajoittain haastetta. Hypättiin myös sininen laine ja n. Kolmen esteen rata. Ratakin meni ihan hyvin. Vikan esteen tulin vielä uudestaan paremmalla tiellä, jonka jälkeen loppuverkka.
Santtu oli sellainen että hänen kanssaan meinasi mennä hermo, mutta koska hän on niin suloinen symppis ja yrittää parhaansa niin ei hälle voi suuttua :3 Eli loppujen lopuksi Santusta jäi ihan kiva fiilis, mutten haluaisi mennä hänellä uudestaan, koska en halua lisää "huippauskohtauksia" :D



Vuoden 2015 toiseksi viimeisen ratsastustuntini menin Valssilla. Valssi oli tällä kertaa hyvinkin mukava ja yllätyin suuresti kuinka paljon helpompaa oli istua ravissa ja laukassa, kun oli kunnon grippiset kokopaikat ratsastushousuissa! :D Tuli jonkin verran oikein hyviä pätkiä ja saatiin opettajaltakin kehuja :3 Valssista jäi siis oikein kiva fiilis!

© Eve


Vuoden viimeisen Miilan kouluvalmennuksen menin Mossella. Noh... Valkasta ei jäänyt mitään ihmeempiä fiiliksiä. Mentiin mm. Etuosakäännöksiä ja muistaakseeni jotain mikä liittyi hevosen tahtiin. Onhan se Mosse ihan kiva - saatiin kehujakin kun meni hetkittäin (siis ehkä sadasosasekuntin) nyökissä tms. - mutta ei hänestä oikein saa mitään irti. En tiedä ei hää vaan oo miun tyyppinen hevonen. Mosse menee koko ajan semi hyvin, kun taas esim. Saara tai Romppu, Valssi ja Centi näyttävät heti - tai ainakin melkein heti - kun tekee jotain oikein tai väärin... Mosse vaan ... menee :D Toisaalta se on ihan ymmärrettävää koska Mosse on vakio alkeisratsu, jolloin hänen ei tarvitsekaan reagoida kaikkeen. Enkä varmaan itse osaakaan ajatella Mossea ns. Normaalina hevosena mitä pitää kunnolla ratsastaa, vaan helposti jäin itsekin vain istumaan kyydissä.

huh kun ollaan värikkäitä :D © Riina


Perjantaina 11.12.2015 menin ensimmäisen ratsastustuntini Saaran kuoleman jälkeen ja samalla vuoden viimeisen tunnin  Centillä. Centi oli taas oikein mukava :3 Mentiin Centinkin kanssa etuosakäännöksiä.

© Eve


Vuonna 2015 ratsastin viimeisen kerran hyvän ystäväni Nean uudella hepalla. Olin tuntenut Sepsun vasta jonkin aikaa, kun Nea sanoi että pistää miut ratsastamaan. Ratsastin vain hetken tallin pihalla molempiin suuntiin ja sitten oikea käsi rupesi jo kihelmöimään ja puutumaan, joten tulin pois. Mentiin vielä pellolle kuvailemaan.

© Nea


Miulla oli siis on joku isompikin jumi hartiassa, joka kipeytyi loppuvuodesta niin pahasti, että hermokipu pisti oikean käden hartiasta sormiin ja sormet puutuivat. En pystynyt laittamaan edes kättä kunnolla nyrkkiin... Jopa minä - kuka ei koskan syö särkylääkkeitä - söin viikon ajan särkylääkkeitä! Nyt kipu on onneksi hellittänyt ja pystyn olemaan melkein normalisti. Tosin ratsastamaan en ole vielä toistaiseksi mennyt...

Tehtiin siskon kanssa (lue sisko teki ja mie olin olevinaa apuna) piparkakkutalli ja -esteitä jouluksi! :P Nyt nämä ihanuudet on tosin syöty jo :D


Tänä vuonna en ole vielä tuon käden kanssa ratsastamaan mennyt, mutta toivottavasti kohta menen tai en enää osaa mennä hevosen selkään ja rupean pelkäämään siellä hevosen selässä, koska en ole siellä pitkään aikaan ollut! :'D Nyt on kuitenkin koeviikko lähestymässä ja paljon tehtäviä tehtävänä, joten eiköhän se ratsastaminenkin suosiolla siirry koeviikon jälkeiseen elämään - eli helmikuuhun... Sitten taukoa tunneilla käymisestä tulee melkein kaksi kuukautta! Huh huh! Varmaan elämäni pisin tauko ratsastamisesta! Noh toivotaan että käsi paranee kunnolla tauon aikana ja ettei tauko ainakaan pidempään kestä!

Onko teillä vakkariratsua vai vaihtuuko ratsu melkein joka tunnille/valmennukseen?
 Oletko tyytyväinen tähän ratkaisuun vai haluaisitko, että asiat olisivat toisin? 
Kumpi tapa (vakkariratsu vai aina erilainen) on omasta mielestäsi opettavaisempi?

HEIPPA!

8.1.16

Last months - hyvästi rakas! ♥


Syyskuu 2015
En ollut käynyt tallilla muutamaan viikkoon, koska YO-kirjoitukset ja kokeet pitivät minut kiireisenä. Sitten kun menin tallille Saaralla ei ollut kaikki ok, ja päätettiin antaa ponille lomaa ja kuntouttaa. Poni siis ontui vasenta takajalkaansa eikä aluksi suostunut antaa hoitaa sitä - vaan yritti potkia. Saimme ponille lääkettä ja ponin kuntoittaminen alkoi. Paljon hoitamista, yhdessäoloa ja hieman kävelyä metsässä - ponin mukaan - ja jalkojen hoitoa. Poni selkeästi nautti hoitavana olosta, kun sai samalla syödä heinää. Ainoastaan aineen laitto jalkoihin oli inhottavaa. Maastostakin poni tykkäsi, koska sielläkin oli syötävää -ah niin ihania havupuita ja varpuja ♥. Ainoastaan takanta tulevat ihmiset ja hevoset järkyttivät pari kertaa pientä ponipalleroa - varsinkin jos ihminen pyöräili!


Lokakuu 2015
Poni alkoi olla jo parempi, eikä enää ontunut ravissa. Jatkettiin kuntouttamista jo toivokkaammin mielin.Tallinomistaja sanoi että pitää katsoa nyt kestääkö poni käyttöä vai ei (Ei ole järkeä pitää ponia tallissa, jos se ei pysty menemään tunteja). Kävin siis pari kertaa ponilla ratsastamassa. Menin vain hetken - suurin osa käyntiä ja pari ravipätkää suoralla. Poni meni hyvin -käynti ja ravi olivat puhtaita (en laukannut), oikealla puolella maneesia ravi oli huonompaa. Jatkoin ponin taluttelemista metsässä ja jalan hoitamista, lisäksi otettiin poni pari kertaa lasten tunnille kävelemään ja kokeilemaan hieman ravia. ( En halunnut itse ravata ellei joku näkisi meneekö poni varmasti puhtaasti.)
Joulukuun puolella kokeiltiin ravaako poni puhtaasti ratsastaja selässään... Valitettavasti poni oli ep. , joten palattiin pelkkään maastakäsin kävelyttämiseen.

Marraskuu 2015

Joulukuu 2015


Maanantaina 07.12.2015 olin äidinkielentunnilla ja sovittiin juuri ryhmätyössä, että analysoidaan Johanna Kurkelan kappale kuolevainen (>tämä<) ja sitten sain tallin omistajalta viestin... viestin joka romahdutti maailmani... Viestissä kerrottiin että Saara vietäisiin lopetettavaksi huomenna...
Loppu koulupäivä meni sokissa itkua pidätellen (mitä kukaan koulukavereista ei edes huomannut). Koulun loputtua kiirehdin tallille Saaran luokse. Syötin ponille leipää ja hetken vain silittelin. Puunasin ponin oikein kunnolla (kuten melkein aina), saatoin käydä kävelyttämässä. Lähdin illalla kotiin toivoen, että kerkeäisin näkemään ponin vielä seuraavana päivänä - viimeisen kerran- ja hyvästellä! ♥ Johanna Kurkela - Oothan tässä vielä huomenna (>linkki<) Sovittiin Taran kanssa että hän tulee seuraavana päivänä henkiseksi tueksi tallille.


Ihania ystäviä ♥


Tiistaina 08.12.2015 tulin koulusta suoraan tallille. Menin ponin tarhan luokse, poni hirnui - kuten melkein aina - jätin ponin syömään päiväheiniään siksi aikaa, kun menin laittamaan omat kamani talliin ja hakemaan ponin harjat valmiiksi. Sitten hain ponin tarhasta ja vein sen lempiasiansa pariin. Käveltiin  siis "tallitielle" (ei autoja, mutta siitä pääsee autotielle --> metsään) ja annoin ponin syödä kanervoita & havupuita, poni selkeästi nautti ♥ Sitten vein ponin karsinaansa juomaan vettä. 




Juomatauon jälkeen laitoin ponin heinäkärrien kanssa käytävälle ja puunasin ponin kunnolla - korvista häntään. Puunaamisen jälkeen poni pääsi takaisin karsinaansa ja otin siltä riimun pois päästä ja vain silitin ja tunnustelin ponin harjaa, turkkia ja häntää - että muistaisin miltä ne tuntuvat. Halailin ponia - olin hyvin surullinen, mutten pystynyt lopettaa hymyilyä, koska olin samaan aikaan todella onnellinen että olin juuri nyt rakkaan ponini luona. Joissain vaiheessa minulle alkoi tulemaan kylmä, joten laitoin ponillekin loimen.

© Hanna K


Sitten valmentajani uusi hevonen tuli talliin eli oli ponin vuoro nousta hevosautoon. Halasin Saaraa, jonka jälkeen otin ponilta loimen pois samalla, kun omistaja vaihtoi riimun ja selitti jotain jostain narusta - mutten halunnut edes kuulla mitä. Tallinomistaja rupesi viemään ponia hevosautoon - suoristin ponin harjan. Poni meni autoon - pystyin vielä olemaan itkemättä - sitten tallinomistaja halasi minua - en pystynyt enää olemaan itkemättä. Myös estevalmentaja ja Tara halasivat minua. Hevosauto ei lähtenyt vielä, joten kerettiin Taran kanssa hieman jutella. Sitten hevosauto lähti ja sanoin ajatuksissani "hyvästi rakas ♥", Juteltiin Taran kanssa vielä hetki - olo parani hieman. En voinut jäädä talliin pidemmäski aikaa, joten Tara heitti minut kotiin.



Don't be sad because it's over be happy because it happened (- Dr Seuss) ♥ 

Xaras R.I.P. 17.05.1997-08.12.2015 ♥


Tämän postauksen tekeminen oli hyvin vaikeaa -vaikka on kulunut jo kuukausi - koska tapahtumien kertaaminen kirjoittamisen ohella nosti tunteet pintaan...Postaus rakkaan ponin muistolle tulee kunhan saan tarpeeksi voimia tehdäkseni ensin muistovideon... Haluaisiko joku muu tehdä sen minulle?

Oletteko työ joutuneet luopumaan jostain teille rakkaasta lähiaikoina? Onko pahin suru helpottanut vai onko surutyö vielä kesken? Linkkailkaa muistopostauksia/-videoita! Kiitos ♥

5.1.16

Kesän 1-tason koulukilpailut!



Osallistuttiin ponin kanssa Vipelentallin 1-tason kouluratsastuskilpailuihin 18.07.2015 (eli jo ennen Yyteriin lähtöä).  En muista enää paljoakaan kyseisistä kisoista, mutta kerron lyhyesti kaiken merkityksellisen. Miulla oli paljon aikaa ennen omaa rataa, joten pystyin muun muassa tekemään nutturat ihan rauhassa. Verryttelystä tuli todella huono, koska maneesissa oli paljon porukkaa ja potkivan ponin kanssa ei kauhean lähelle ketään uskalla menemään.


Poni oli verkassa ja radalla jotenkin pidättyväinen ja radan jälkeen syy selvisikin - ponilla oli kakkahätä. Palattuamme kentältä takaisin maneesiin loppuverkkaamaan poni nimittäin pysähtyi keskelle maneesia kakkaamaan, jonka jälkeen tahmaudesta ei ollut tietoakaan :D No selvisipäs syy siihenkin!


Rata meni muuten ihan ok, mutta mie menin unohtamaan radan! Radan jonka olen monen monta kertaa mennyt! Hups :D Muutenkaan rata ei ollut mitään parhaimmistoa ja prosenttejakin tuli vain 53% - eli vuoden huonoimmat (ei kuitenkaan kokonaisuudessaan meidän huonoimmat). :D Radasta jäi kuitenkin hyvä fiilis ja fiilis parantui entisestään kun tuomari pyysi minua katsomaan taakseni (aluksi säikähdin - luulin unohtaneeni jotain - ) ja näin Eetu kisun takanani kävelemässä luokseni. Tuomari kirjoitutti pöytäkirjaankin huomioksi ettei poni pelkää radalla olevaa kissaa :3 Tulin sitten alas ponin selästä ja vein kisun pois kouluradalta (+ laitoin ponin päristellessä tippuneen korvahupun takaisin paikoilleen), jonka jälkeen nousin takasin selkään ja lähdin maneesiin.




Siellä se Eetu kisu on - vileä aidan ulkopuolella :3

Lopputervehdys


Tapu tapu ♥


KUVAT PÖYTÄKIRJASTA LATAUTUVAT!

Mites teillä on mennyt kisat? Oletteko työ joskus unohtaneet jonkun radan vaikka olisitte menneet sitä monta kertaa aiemminkin?


Heippa
Tekijänoikeuslain mukaan täältä EI saa kopioida mitään! Kiitos :3